Lenkkeilen kohti tuntematonta, onneksi on GPS ja Endomondo

Tiistaina oli heti iltapäivästä luvassa Paganfest meininkiä, mutta jotta liikuntaharrastuksiin ei tulisi liian pitkiä taukoja, lähdettiin aamupäivällä vielä lenkkeilemään. Tarkoitus oli lähteä hiukan juoksemaan, mutta lopulta sitä päädyttiinkin hiukan haasteellisimme maastoille. 

 

Näistä maisemista lähdettiin, pääsääntöisesti alamäkijuoksua, suht rentoa

Noin ensimmäiset 3km olivatkin ihan juoksukelpoisia teitä, mutta sitten päädyimme lähestulkoon umpimetsään. Joku vuoristopurokin tuli vastaan, jonka ylittäminen otti hiukan aikaa, jotta löysi tarpeeksi vankkaa alustaa jalan alle, etteivät lenkkarit kastuneet. Puron toiselta puolelta löytyi polku mitä aloimme seurata ja maisemat ja reitti oli kyllä aika huikea.

 

Ihme pusikkoa ja purokin vielä. Jostain ihme vattupuskasta tuli myös piikki sormeen, jonka huomasin vasta illemmalla. Mutta kuivin lenkkarein päästiin puron ja märän sammalikon ylitse

Tässä vaiheessa reitti oli vielä helppoa ja maisemat tosiaan silmiä hivelevät

Helppoa maastoa toistaiseksi ja alamäkeen oltiin tultu. Piti välillä katsoa tosiaan taaksepäin, että mistä sitä oli tultu

Tämäkin polku tosin kapeni ja kapeni ja reitti muuttui entistä haasteellisemmaksi. Omissa juoksulenkkareissa alkaa pohjien kulumapinta olla jo aika loppuun kulutettu, minkä huomasin, kun ei meinannut tossu oikein pitää enää suht jyrkällä polulla. Sydän alkoi hiukan pamppailemaan, kun käsillä piti hakea tukea, varmistaakseen, että mahdollisen kaatumisen yhteydessä valuisi rinnettä alas. Koska aikataulu alkoi jo tulla vastaan, niin päädyimme kääntymään takaisin samaa reittiä kuin olimme tulleet, niin ainakaan matkalla ei tulisi yllätyksiä. Eksymisen vaaraa ei tosin ollut, sillä puhelimen Endomondo-liikuntasovellus nakutti koko ajan GPS-signaalia missä liikuttiin ja näytti reitin jota oltiin tultu. Eli sen mukaan pystyi hyvin suunnistamaan, koska toimii tosiaan ilman nettiyhteyttäkin.

 

Tällaiset maastot ja jyrkkyydet alkoivat olemaan jo hiukan haasteelliset. Lisäksi olematon polku oli kokonaan lehtien peitossa, joten piti olla tosiaan varovainen mihin astuu, koska ei nähnyt mitä siellä oli alla

Tehtiin lopulta U-käännös ja palattiin tutulle polulle, jota oli tultu jo alaspäin

Matkaa kertyi kaiken kaikkiaan reilu 5km, joista alkupätkä varsinaista juoksua, välillä sitten tämä haasteellisempi rinneosuus ja loppumatkasta taas sitten armoton nousu majapaikkaan. Tällaisen urheilusuorituksen jälkeen ei muuta kuin suihku, ruoka ja suunta kohti Prattelnia ja Paganfestiä. 

Ja metsästä takaisin tuttuihin peltomaisemiin